Huomiot rakennusten koko elinkaareen

Hiilijalanjalki Heidi Karlsson

Rakentamisen ja rakennusten vähähiilisyydellä voidaan vaikuttaa ympäristöön

Rakennuksille on jo jonkin aikaa laadittu Energiatodistus, joka ottaa laskennallisesti kantaa rakennuksen käytönaikaiseen energiankulutukseen -energiakertoimilla huomioituna. Energiatodistusta ja -merkintää löytyy totutusti myös kodinkoneista ja erilaisista talotekniikan laiteista. Energiatodistuksen lisäksi halutaan tulevaisuudessa kiinnittää huomiota rakennuksen koko elinkaareen, ja energian lisäksi huomio halutaan kiinnittää myös hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljestä jää aikamoinen polku, sillä jälkien jättö alkaa rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta, varsinaisesta rakentamisesta ja käytöstä sekä käytönaikaisista korjaus- tai muutostoimista sekä tietysti myös, jos rakennus päätyy purkufirman työlistalle. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö tuottavat kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttaa 40 % energiasta. Vaikuttamalla rakentamisen ja rakennusten vähähiilisyyteen voi oikeasti vaikuttaa ympäristöön muullakin kuin rakennuksen ilmaantumisella maisemaan.

Teijo-Talot on ollut mukana pilotoimassa EU:n Level(s) raportointia

EU on julkaissut Level(s) indikaattorit ja raportointi -menetelmän, joka keskittyy kuuteen rakentamisen sektoriin:

  1. hiilijalanjälki
  2. resurssitehokas materiaalien kierto
  3. veden kulutus
  4. terveet ja viihtyisät tilat
  5. sopeutuminen ilmastonmuutokseen
  6. elinkaarikustannukset ja arvo

Kutakin indikaattoreista voidaan arvioida kolmella tasolla.

kestava kehitys tilaratkaisuissa

Suomi on ollut Ympäristöministeriön luotsaamana aktiivisesti mukana 2018–2019 pilotoimassa Level(s) raportointia ja Teijo-Talot Oy:n hanke on ollut olla yhtenä piloteista mukana. Pilottikohteena toimi Perniön terveysaseman väistötilat, joka oli raportointihetkellä ollut käytössä noin kahdeksan kuukautta, joten mukaan saatiin myös käytönajan raportointia. Ympäristöministeriöllä on lisäksi vähähiilisyyden tiekartta kohti pienempiä hiilijalanjälkiä sekä julkaisut, joiden avulla julkisen rakentamisen päätöksentekoa on mahdollista ohjata kohti vähähiilisempää rakennuskantaa.

Hankkeen ja testauksen osalta panostimme erityisesti hiilijalanjäljen laskentaperiaatteisiin ja eri vaikutuslähteisiin tavoitellessamme pientä hiilijalanjälkeä ja hyviä vaikutuksia ympäristön kannalta. Pilottikohteemme, joka edusti väistötilarakentamista, tuki vahvasti periaatettamme taistella kertakäyttörakentamista vastaan. Skenaariolla, että vastaava rakennus rakennettaisiin vain viiden vuoden käyttöä varten, antoi vuosittaiseksi päästölukemaksi 2 -kertaiset päästöt verrattuna tuotteemme 50 vuoden elinkaareen, vaikka rakennus sijaitsisi viiden vuoden välein eri käyttöpaikoissa.

Vaikutustyökaluja sekä kestävän kehityksen suuntaviivoja toimintaan

Osallistuminen Levels(s) pilotointiin antoi meille selkeitä vaikutustyökaluja kestävän kehityksen lujittamiseen tuotantomme osalta. Haastammekin kaikki materiaalitoimittajamme tuottamaan EPD-ympäristöselosteet (Environmental Product Declaration) tuotteistaan, jotta hiilijalanjäljen laskentamme olisi mahdollisimman autenttinen käytettyihin tuotteisiin nähden. Tällä hetkellä EPD-materiaalia on vielä niukasti, mutta toivottavasti niitä versoaa kevään luonnon kasvun tahtiin koko ajan lisää.

Suuntaviivoja toimintaamme olemme saaneet lähes koko prosessimme matkalle – kestävän kehityksen näkökulmat tulevat nivoutumaan luonnolliseksi osaksi toimintaamme. Kestävä kehitys lähtee suunnittelusta, toteutuu hankinnoissa ja tuotannon prosessien ja materiaalilogistiikan virityksessä sekä tulevaisuuden näkymissämme jatkuisi aina käyttöönoton jälkeiseen käytönopastukseen ja kiinteistöhallinnan tukeen esim. ensimmäisten kahden käyttövuoden aikana, turvataksemme valmistamamme rakennuksen pitkän ja hyvän elinkaaren.

Heidi Karlsson
Kosteuskoordinaattori PRO, projektipäällikkö, Teijo-Talot Oy

heidi.karlsson@teijotalot.fi
044 7217 140